Ympäristöystävällisen innovaation lupaprosessi kestänyt jo 12 vuotta: ”Tästä on tullut liikkumaton ikiliikkuja”

U-Contilla Joroisissa vietettiin viime viikolla 12-vuotissyntymäpäivää varsin epäuskoisissa tunnelmissa. Vuosia jatkunut ympäristöystävällisen jakeluasemaratkaisun kehitystyö on valumassa hukkaan, koska lupaa kehitetyn tuotteen käytölle Suomessa ei vieläkään saada.

 

U-Cont on profiloitunut kansainvälisestikin uutta kehittäväksi ”korpikonepajaksi”. Tehdasvalmisteisten modulien rakentajana tunnettu yhtiö on ollut rakentamassa mm. satoja jakeluasemia, ensimmäisiä bioetanolitehtaita ja vetyasemaketjua Norjaan.

Joroisissa kehitettiin reilu vuosikymmen sitten maanpäällisen jakeluaseman konsepti bensiinille. Pohjalla on tekniikka, jota maailmalla on jo vuosien ajan testattu. Kehitystyölle saatiin myös tukea silloiselta kauppa- ja teollisuusministeriöltä (KTM).

Myös viranomaiset ja asiakkaat tukivat laajasti ja voimakkaasti hanketta, jossa sekä ympäristöturvallisuus että tulevaisuuden energiaratkaisujen jousto paranevat kustannustehokkaasti. Lupahanke jakeluasemakonseptin käytön mahdollistavalle asetus- ja standardimuutoksille käynnistettiin 14.10.2009. Silloin jo todettiin, että prosessi voi ottaa aikaa.

Turvallisuusviranomaisille asetusmuutos on tärkeä sen vuoksi, että polttoaineen jakelun tulee olla turvattu kaikissa poikkeus- ja häiriötilanteessa. Näissä tilanteissa usein vain maanpäälliset ja siirrettävät polttoaineenjakelujärjestelmät ovat mahdollisia. Viranomaisten maalla, merellä ja ilmassa liikkuva kalusto on myös osittain bensiinikäyttöistä. Bensiinin tyyppiset herkästi syttyvät nesteet ovat myös yksi todennäköisimpiä tulevaisuuden päästövapaita energian varastoja sekä paljon julkisuudessa keskustellun vihreän vedyn jakelukanavia.

Pari vuotta sitten jakeluasemastandardin 3352 vuosia kestänyt liitepäivitys maanpäällisen bensiininjakeluratkaisun turvallisuusraameille valmistui. Aiemmin standardisoimistyön alussa sovittiin viranomaisten kanssa, että tarvittavat asetuspäätökset pystytään tekemään standardin kanssa samassa aikataulussa ja että Sipilän hallitus ehtii vielä hoitaa homman valmiiksi. Alan standardi on siis tehty, mutta tarvittava asetuspäivitys on lähtökuopissa. Ilman asetusmuutosta kaikki tehty työ on ollut turhaa.

Tuorein palaveri viranomaisten kanssa pidettiin viime viikolla, lupaprosessin syntymäpäivää edeltävänä päivänä. Palaverissa väläyteltiin, että hankkeelle saadaan mahdollisesti aikataulu lähikuukausina – yli 12 vuoden jälkeen.

”Oli surullista katsoa TEMin (työ- ja elinkeinoministeriö) virkamiehiä Teams-ikkunasta. Näin silmissäni kuvan ihmisestä pakkopaita päällä kävelemässä miinakentällä. Viranomaiset ovat vuosien aikana vaihtuneet, lupaukset ovat viisi viime vuotta olleet lupauksia tyyliin ehkä jo ensi kesäksi”, U-Contin toimitusjohtaja Jari Sistonen kertoo.

”Hankkeen eteneminen näin hitaasti on järjestelmän valuvika. Näyttää siltä, että vuosikymmeniä on kehitetty eri ministeriöissä ratkaisuja, joilla varmistetaan varmistusten varmistuksia.  Sekä virkamiehet että ministerit seisovat miinakentällä pakkopaita päällä. Liikkuminen on tullut vaaralliseksi. Tästä on muodostunut liikkumaton ikiliikkuja. Liikkumaton siksi, että mitään ei tapahdu ja ikiliikkuja siksi, että se esitetään julkisuudessa dynaamiseksi”, Sistonen harmittelee.

”Oy Suomi AB:n toiminta on ristiriitaista. Viime vuosikymmenet kehityksen jarruttaminen ja prosessien mutkistaminen on katsottu jonkinlaiseksi ”ympäristöteoksi”. Usein julkisuudessakin suurimpia sankareita ovat olleet kehityksen jarruttajat. Nyt olemme ilmastomuutoksen ja ympäristökatastrofin vuoksi tilanteessa, jossa nopea tekninen kehitysloikka olisi kansallinen elinehto. Tämä ei tule onnistumaan, jos ristikkäisten lakien, valitusten ja jopa jarrutukseen keskittyvien ministeriöiden miinakenttä estää kehityksen. Suomen prosessit on siis rakennettu jarruttamaan, ei reagoimaan”, Sistonen jatkaa.

U-Cont on vuosien myötä ollut yhteydessä useisiin ministereihin ja virkamiehiin lupaprosessin etenemisestä. Asiaa ovat pyrkineet edistämään myös merkittävät jakeluyhtiöt, viranomaiset ja alan toimijat.

Nyt perheyhtiö U-Contissa on meneillään sukupolvenvaihdos.

”Eräs virkamies totesi minulle muistaakseni vuonna 2012 että ehtiiköhän tämä muutos ennen sinun eläkettäsi. Silloin se nauratti, mutta ei enää”, Jari Sistonen myöntää.

Ensi vuoden alussa U-Contin toimitusjohtajana aloittaa Joel Sistonen.

”Yhtiömme tärkein kilpailuetu on ollut innovointi ja uusien ratkaisujen hakeminen. Sitä työtä me jatkamme luottavaisina ja kasvuhaluisina.  Samalla olen kuitenkin huolissani lupaprosessien kestosta ja siitä, onko Suomi enää oikea paikka uusien ratkaisujen kehittämiselle. Puheiden ja tekojen välillä on liian suuri ristiriita. Toivon, että sukupolvemme Suomessa ei joudu katsomaan sivusta, kuinka maailmalla aktiivisesti ja ketterästi reagoidaan ilmastonmuutokseen sekä muihin tulevaisuuden murroksiin. Meillä Suomessa kuitenkin olisi taitoa, tietoa ja halua olla muutoksen kärjessä.”

”Ja vientiäkin on vaikea tai mahdotonta kasvattaa, jos kotimarkkinat eivät toimi”, Joel Sistonen jatkaa.

Olemme henkilökohtaisesti tavattavissa perjantaina 22.10 klo 9-11 Tampereella Hotelli Rosendahlissa. Pyydämme ilmoittamaan mahdollisesta tulostanne tekstiviestillä alla oleviin numeroihin niin ilmoitamme kohtauspaikan hotellissa. Vastaamme mielellämme asiaan liittyviin kysymyksiin myös puhelimitse perjantain aikana. Torstain olemme Tampereella Huoltoasemapäivillä, jossa Joel Sistonen pitää maanpäällisestä bensiinin jakelusta esitelmän.

Lisätietoa asiassa: Jari Sistonen p. 040-5510580 ja Joel Sistonen 040-5489061

 

 

Maanpäällinen jakeluasema Kristiansund, Norja. Maanpäällisiä asemia on toimitettu Norjaan noin kymmenen kappaletta. Norjan sähköautobuumin aikana maanpäälliset jakeluratkaisut ovat nousseet suosituimmaksi uuden rakentamisen vaihtoehdoksi.

 

Neste Tuusulan maanpäällinen jakeluasema, jossa valmiudet bensiinille ja biodieselille, mutta myydään lupasyistä vain dieseliä. Asema rakennettu vuonna 2020 siinä uskossa, että lupakysymykset ratkeaisivat kesällä 2020.

U-Contin “kotipesä” Joroisissa. Vesistöt kuvassa Liunankoski, Jokijärvi, Paro ja Sysmä. Saimaan näkyisi kuvassa myös idemmässä.